Tiedätkö sinä, paljonko maksat planeetallemme?

Näemme ilmaston muutokset usein kaukaisena ja abstraktina asiana, mutta todellisuudessa maapallo maksaa kovaa hintaa jokaisesta meistä. Nyky-yhteiskuntaan kuuluva tarve hankkia tyydytystä kulutuksen kautta tulee koitumaan kalliiksi, mikäli emme herää muutokseen. Suomalaisten kulutustottumukset ovat kansainvälisellä tasolla kärkijoukkoa, ja suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on jo useina vuosina ylittänyt kuusi hehtaaria.

Kestääkö maailma asukkaitaan?

Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, miten suuri maa- ja vesialue tarvitaan kaiken ihmisten kulutuksen tuottamiseen sekä siitä syntyvien jätteiden käsittelyyn. Netistä löytyy useita laskureita, joilla kukin meistä voi laskea oman ekologisen jalanjälkensä. Suomalaisten keskiarvot saavat meidät loistamaan kyseenalaisesti ekologisen jalanjäljen suuruudessa listan kärkijoukoissa. Ekologiseen jalanjälkeen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät:

  • Kodin tyyppi; valmistusvuosi ja -materiaalit
  • Veden ja sähkön kulutus
  • Päivittäinen liikkuminen
  • Ruokailutottumukset
  • Matkustaminen

Kulutusta havainnollistetaan ekologisen jalanjäljen lisäksi ylikulutuspäivän määrittämisellä. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin ihmiset ovat kuluttaneet loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi. Keskiarvoisesti ylikulutuspäivää joudutaan viettämään jo elokuussa. Suomalaisten keskiarvoinen ylikulutuspäivä on yleensä noin neljä kuukautta koko maailman keskiarvoa edellä, mikä nostaa meidät jälleen listan kärkijoukkoihin.

Tämä tarkoittaa sitä, että käytämme kolmessa tai neljässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin suomalaiset, tarvittaisiin yli kolme maapalloa ylläpitämään menoa. Kyseessä on teoreettinen arvo, jota maailman valtioiden väliset erot tasoittavat, mutta lienee selvää, että näin ei voi jatkua. Suomen ja kymmenen kärkimaan ylikulutuspäivät vuonna 2018:

  • Qatar 9.2.
  • Luxemburg 19.2.
  • Arabiemiirikunnat 4.3.
  • Mongolia 6.3.
  • Bahrain 12.3.
  • Yhdysvallat 15.3.
  • Kanada 18.3.
  • Kuwait 22.3.
  • Tanska 28.3.
  • Viro 30.3.
  • Suomi 11.4.

Suurimmat kuormittajat

Henkilökohtainen energian kulutus koostuu lukuisista pienistä ja suuremmista meille kovin arkisista asioista. Kaikkein suurimmat ympäristön kuormittajat päivittäisessä elämässämme ovat energian kulutus, liikenne ja ruokailu. Ne ovat niin integroituneita normaaliin elämäämme, ettemme kiinnitä niihin juurikaan huomiota. Kuitenkin valinnoillamme pystymme vaikuttamaan myös näihin kolmeen suureen tekijään, ja näin pienentämään omaa ekologista jalanjälkeämme.

Miten minä voin vaikuttaa energiantuotantoon?

On totta, että yksittäisen henkilön voi olla hankala lähteä muuttamaan koko maailman energiantuotannon muotoja. Usein meillä on kuitenkin mahdollisuus valita, minkä tyyppistä energiaa haluamme hankkia. Mitä useampi valitsee uusiutuvan energian käytön, sitä suuremmaksi kasvaa kysyntä ja sitä hanakammin tuotantoa halutaan lisätä. Uusiutuvat energiat ovat usein myös edullisia, sillä monet niistä ovat kustannustehokkaita tuottaa.

Liikenne aiheuttaa valtavat päästöt

Aamulla starttaamme auton ja suuntaamme toimistolle. Kesken päivän ehkäpä pistäydymme lääkärissä; ajan säästämiseksi otamme auton. Päivän jälkeen suuntaamme jälleen kotiin tuhansien muiden kanssa ruuhkassa odottaen. Kotona ruokailun jälkeen käynnistämme jälleen moottorin ja lähdemme kuljettamaan lapsia harrastuksiin. Auto on usealla meistä läpi päivän käytössä, ja yksityinen autoilu onkin ehdottomasti yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista.

Autoilun aiheuttamia päästöjä voi omalta osaltaan pienentää käyttämällä mahdollisimman paljon julkisia kulkuvälineitä, kimppakyytejä ja muita vastaavia ratkaisuja. Ne tulevat usein myös edullisemmaksi kuin omalla autolla kulkeminen. Toinen merkittävä päästöjen aiheuttaja liikenteessä on lentokonematkustaminen. Lentokonematka on ympäristölle 50 kertaa haitallisempaa kuin esimerkiksi junalla vastaavan matkan taittaminen. Lentomatkailua olisikin hyvä karsia mahdollisimman vähäiseksi.

Eläinperäinen ruoantuotanto kuormittaa

Eläinperäisen ruoantuotannon vaikutukset eivät ole vain globaaleja, vaan ne voivat vaikuttaa myös paikallisella tasolla. Globaalisti liha- ja maitotuotteiden tuotantoketju osallistuu ilmastonmuutoksen kiihtymiseen ja nopeuttaa näin maapallon lämpenemistä. Paikallisesti se taas aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja maaperän happamoitumista. Suomalaisten tutkimusten mukaan Itämereen päätyvästä fosforista ja typestä noin puolet on seurausta maatalouden toimista.

Eläinperäisen ruoantuotannon erityinen ongelma on se, että vuosien tutkimus- ja kehitystyön jälkeenkään ei ole onnistuttu löytämään keinoja, joka vähentäisi merkittävästi sen ympäristövaikutuksia. Ainoa toimiva ja tehokas tapa vaikuttaa on vähentää ympäristölle haitallisten ruokien syöntiä eli käytännössä suosia vihanneksiin, palkokasveihin ja hedelmiin perustuvaa ruokavaliota. Myös lähialueilta pyydetty pikkukala on oikein sopiva lisä ruokalautaselle.

Asuminen ja lämmitys

Asuminen ja lämmitys muodostavat kaikkein suurimman yksittäisen tekijän meidän ekologisen jalanjäljen suuruutta tarkastellessamme. Asuntojen lämmitys vie karkeasti leikaten noin neljännesosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Kaukolämmössä kiinni olevat asunnot eivät voi valita energiantuotannon muotoa, mutta useilla muilla on mahdollisuus valita. Asunnon lämmityksessä kannattaakin suosia uusiutuvia energian muotoja, kun se vain on mahdollista.

Toinen tärkeä toimenpide on vähentää minimiin oma energiahukka. Kuinka moni meistä jättää esimerkiksi lämpimän veden valumaan suihkussa? Entä kuinka moni huomaa nukkumaan mennessä, että joutuu käymään koko talon läpi sammuttaakseen kaikki valot? Kuka myöntää, että lauantaisin sauna saattaa lämmitä ylimääräisen tunnin, kun tulikin jotain muuta tekemistä? Pienillä yksinkertaisilla teoilla voidaan vaikuttaa energian kokonaiskulutukseen positiivisesti.

Tuhot eivät välttämättä näy nenämme alla

Suomalaisten on hankalaa hahmottaa ylikulutuksen vaikutuksia, sillä valtaosin merkit eivät näy suoraan kotimaassamme. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hankinta ei kosketa suoraan Suomea, mutta tuhoaa elinalueita muualla maailmassa. Suomi tulee kärsimään seurauksista vasta epäsuorasti ilmaston lämpenemisen ja sen aiheuttamien ongelmien myötä. Konkreettisempia merkkejä meillä ovat esimerkiksi metsäluonnon ja arvokkaiden luontotyyppien köyhtyminen.

Jokainen voi vaikuttaa

Jokaisen meidän arkipäivässämme tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa voimme valita. Menenkö töihin autolla vai bussilla? Syönkö lounaaksi jauhelihapihvin vai sienisopan? Suljenko hanan hampaita pestessä vai jätänkö sen valumaan. Mitä useampi meistä kiinnittää huomiota näihin pieniin, meille niin kovin helppoihin valintoihin, sitä suurempi niiden vaikutus on. Voit lukea lisää vinkkejä oman energiankulutuksen vähentämiseen siihen keskittyvästä artikkelistamme.

Author: adminy

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *